Arkilasagne

Olen vääntänyt elämäni aikana jokusen lasagnen. Heti kotikotoa muutettuani bravuurini oli Anna-Leena Härkösen Sopan syvin olemus -kirjan laiskan lasagne, jossa ideana on sekoittaa jauhelihakastikkeen joukkoon valkoisia papuja ja ranskankermaa: ei tarvi tehdä toista kastiketta. Siihen aikaan ajatus juustokastikkeen tekemisestä aiheutti kylmää hikeä ja ahdistusta.

Lapsi rakastui jossain vaiheessa Raxin (...) lasagneen jonka jälkeen otin kunnia-asiakseni ylittää tämän kulinaarisen taidonnäytteen kaikin tavoin. Kokeilin perinteisiä ja vähemmän perinteisiä. Muistaakseni joku pinaatti-kanalasagne oli joskus oikein hyvää (mutta aiheutti kotona nyrpistelyä). Kerran väänsin itse lasagnelevyt, haudutin ragúa monta tuntia, keitin juustokastikkeen jne. ja sain nyrpeän vastaanoton. Ilmoitin tämän arpeuttavan kokemuksen jälkeen meneväni lasagnelakkoon ja se itse asiassa piti aika kauan. Jossain vaiheessa joku netistä löytämäni ohje alkoi kutkuttaa liikaa ja aloitin kokeilut uudestaan.

Täydellinen ohje on edelleen löytämättä mutta erittäin hyvä ja - tadaa - arki-iltapäivänä toteutettava resepti löytyi Anna Bergenströmin Joka kokin keittokirjasta ja pääsi jonkun verran muokattuna Viralliseen Liitutaulutarraan kirjoitettuun Ruokalistaan joka sijaitsee siivouskomeron ovessa. Ei kannata pelästyä ohjeessa mainittua raejuustoa. En pidä itse raejuustosta yhtään mutta tähän se sopii. Olen tehnyt lasagnea
a) tuoreella ja pakastepinaatilla ja kerran lehtikaalilla
b) herkkusienillä ja metsäsienillä
c) täysjyvä- ja pinaattilasagnelevyillä
d) käyttänyt juustoina jääkaapin jämiä, cheddaria, parmesaania, goudaa, mozzarellaa, emmentalia ja edellisten erilaisia yhdistelmiä ja kaikki on toiminut.

ARKILASAGNE


250 grammaa lehtikaalia, lehtimangoldia, tuoretta pinaattia tai pakastetepinaattia (kokonaiset lehdet toimivat hyvin!)
suolaa, mustapippuria
300g raejuustoa (olen käyttänyt kyllä yleensä 400g ettei jää jämiä pyörimään)
n. 3-4 dl voimakasta juustoraastetta (ks. yllä omat suositukseni)
10-12 lasagnelevyä
n. 2,5 dl täysmaitoa
200g tuoreita herkkusieniä tai metsäsieniä

Tomaattikastike:
pari isoa sipulia
niin paljon valkosipulia kuin haluat (itse haluan aina vähintään neljä kynttä)
öljyä paistamiseen
kaksi tölkkiä hyvää tomaattimurskaa (suosin itse erästä italialaista merkkiä joka loppui hyllyistä taannoin)
tuoreita yrttejä, basilikaa ainakin

Tee ensin tomaattikastike: pilko sipulit ja valkosipulit, kuullota öljyssä pehmeiksi. Lisää tomaattimurska ja mausteet ja anna hautua sillä aikaa kun valmistelet muut ainekset. Lisää basilika haudutuksen loppuvaiheessa.

Jos käytät lehtikaalia, poista lehtiruodit ja hienonna lehtikaali. Ryöppää valitsemaasi lehtivihannesta pari minuuttia suolalla maustetussa vedessä, huuhdo heti kylmällä vedellä, purista vesi huolellisesti pois ja silppua. Tässä vaiheessa raakana älyttömältä näyttävä määrä mahtuu nyrkin sisälle mikä on aina jotenkin jännittävää. Sekoita pinaatin/mangoldin/lehtikaalin joukkoon raejuusto, suola, pippuri ja pari desiä juustoraastetta. Maistele, mausta lisää jos siltä tuntuu.

Viipaloi sienet ja paista kauniin ruskeiksi öljyssä tai voissa. Lisää sieniä pannulle pieni määrä kerrallaan jotta ruskistuvat kauniisti.

Ja kokoaminen: levitä vuoan pohjalle vihreää täytettä, herkkusieniä, lasagnelevyjä, tomaattikastiketta, herkkusieniä, lasagnelevyjä ja niin edelleen kunnes vuoka on täynnä ja matskut loppu. Levitä ylimmäiseksi kerrokseksi tomaattikastiketta ja ripottele sen päälle loppu juusto. Ja sitten jännittävä vaihe: kaada maitoa varovasti vuoan reunoja pitkin niin, että se kostuttaa lasagnen. Gratinoi 225-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia ja anna seisahtaa vähän aikaa ennen tarjoilua.

Meillä tämän kokoisesta satsista syö yleensä kahden aikuisen ja teinin perhe kahdella aterialla ja hyvällä tuurilla toinen aikuinen vielä eväänäkin.

Kuvassa lasagnen ohella toinen aivan erinomainen ruokalaji, fantastinen leipä